Mikä auttaa, kun ahdistaa ja pelottaa – itsemyötätunnon taidoista tehokasta ensiapua

Elämme ajassa, jossa joka puolelta tulvii huolestuttavia uutisia, niin kotimaatamme kuin muuta maailmaakin koskien. Korona- ja sotahuolien lisäksi todella monilla on henkilökohtaiseen elämään liittyviä ahdistuksia, jatkuvaa stressiä tai pelkoa oman jaksamisen suhteen. Jatkuva pelko ja ahdistus huonontaa yöunta ja saa elämän tuntumaan selviytymistaistelulta. Sen sijaan, että ruoskimme itseämme näistä olotiloista, voimme alkaakin näkemään nämä tuskamme myötätuntoisessa valossa. 

Mitä itsemyötätunto käytännössä tarkoittaa? 

Itsemyötätunto tarkoittaa sitä, että suhtaudumme itseemme – tunteisiimme, ajatuksiimme, kokemuksiimme  ystävällisesti ja hyväksyen. Ruoskiminen ja moittimisen sijaan rohkaisemme ja kannustamme itseämme. Ymmärrämme, että jaamme ihmisyyden kokemuksia monien muiden kanssa, emme ole yksin pelkojemme kanssa. Näemme, että ihmisenä oleminen tarkoittaa epätäydellisyyttä ja kärsimys kuuluu jollain tavalla jokaisen ihmisen elämään. Lisäksi itsemyötätunto tarkoittaa tietoista läsnäoloa kaiken sen kanssa, mikä tapahtuu tai mikä on. Itsemyötätuntoinen ihminen ei lakaise vaikeita tunteitaan maton alle, ei myöskään vähättele tai liioittele niitä.  

Ahdistuksen tai pelon vyöryessä päällemme emme siis enää ota ylimääräistä taakkaa siitä, ettemme saisi kokea tunteitamme. Sanomme sen sijaan itsellemme, että nämä tunteet ovat inhimillisiä ja luonnollisia. Ehkä voimme pysähtyä tunteidemme ääreen ja kuulostella niitä. Samalla tiedostamme, että muutkin ihmiset ympäri maailmaa kokevat samoja tunteita. Mikäli huomaamme, että mielemme ja ajattelumme lähtee luomaan uhkakuvia tilanteista (jolloin olotilamme pahenee), voimme todeta senkin olevan ihmisyyteen kuuluva ominaisuus. Ajatuksiakin voi oppia tiedostamisen kautta saamaan aisoihin, kun oivaltaa etteivät ajatuksemme ole tosia – ne ovat vain ajatuksia. 

Mikä estää meitä olemasta itsemyötätuntoisia? 

Usein olemme jo lapsina saaneet osaksemme paljon moitetta ja ylisuuria vaatimuksia. Tai ainakin meitä on voimakkaasti ohjattu siihen, etteivät negatiiviset tunteemme ole toivottuja tai hyväksyttäviä. Nämä vanhempiemme ja ympäristömme asenteet muuttuvat sisäiseksi puheeksemme, tavaksi jolla kohtelemme itse itseämme. Myös yhteiskunnan asenteet ajavat meitä olemaan yhä tehokkaampia, suorittamaan ja saavuttamaan muiden arvostusta riippumatta siitä, miltä meistä itsestämme tuntuu tai mitä itse haluamme.  

Saatamme myös luulla, että itsemyötätunto heikentäisi jotenkin vastuunottokykyämme ja tekisi meistä laiskempia. Ehkä myös jollakin tavalla heikompia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan itsemyötätunnon on todettu parantavan motivaatiotamme kehittää itseämme ja ottaa vastuuta itsestämme. Itsemyötätunto parantaa itseluottamustamme, auttaa meitä kestämään vastoinkäymisiä ja kokemaan enemmän onnellisuutta (elämäntilanteesta huolimatta). Voimme siis rohkeasti lopettaa itsemyötätunnon vertaamisen itsesääliin ja alkaa opetella itsemyötätunnon taitoja jokapäiväisessä arjessamme. 

Miten itsemyötätuntoa voi harjoitella? 

Aluksi kannattaa pysähtyä tarkkailemaan, miten puhumme itsellemme, kun koemme pelkoa ja ahdistusta.  Millaisia ajatuskehiä mielessämme alkaa liikkua? Moitimmeko itseämme, olemmeko pettyneitä itseemme, vastustammeko tilannettamme tai tunteitamme? Voimme tarkkailla samaan tapaan myös tunteitamme. Mikäli huomaamme puhuvamme itsellemme ankaraan sävyyn, siitäkään ei tarvitse itseämme sättiä. Koetamme nähdä kaikki ajatuksemme ja tunteemme hyväksyvin silmin. 

Harjoitella voi myös siten, että kuvittelemme hyvän ystävämme samaan tilanteeseen kokemaan samoja tunteita kuin me nyt. Miten puhuisimme ystävällemme? Suhtaudummeko hänen tunteisiinsa samalla tavoin kuin omiimme vai koemmeko lämpöä ja ymmärrystä?   Voimme miettiä, mistä tämä ero johtuu ja haluammeko todella kehittää omaa itsemyötätunnon taitoamme. 

Itsemyötätuntoa voi harjoitella myös erilaisilla meditaatio- ja läsnäoloharjoitteilla, pohdintatehtävillä, kirjoittamalla tai jakamalla asiaa ystävien tai terapeutin kanssa.  Usein ulkopuolisen ihmisen ohjaus ja tuki voi avata solmuja tavalla, jota muuten on vaikea saavuttaa. Erityisesti silloin, kun tukijana on ihminen, joka on itsekin kulkenut kivikkoista itsemyötätunnon opettelun polkua.  Tarjoan lyhytterapeuttisia tapaamisia Oulussa tai etäyhteydellä.